Ruudun takana

Monesti on pyydetty että tekisin itsestäni isomman esittelyn ja koska mulla on nyt tässä n. tunti aikaa kirjoitella sillä aikaa kun tyttö nukkuu päiväunia, päätin tarttua härkää sarvista ja kertoa kaiken oleellisen itsestäni.

Kuka minä sitten olen? 

Omasta näkökulmastani olen.. Tälläinen kuin olen.. Elämän kolhima ja kaikenlaista kokenut nuoreen ikääni nähden.

Elin 16-vuotiaana aika huoletonta elämää vaikka alkoholi ja kavereiden kanssa rellestäminen ei kuulunut elämääni miltei ollenkaan. Pari kuukautta ennen 17-vuotis synttäreitäni sain tietää olevani raskaana. Se oli aikamoinen shokki minulle. Abortti ei käynyt mielessäni ikinä, eikä se ollut edes vaihtoehto. Niin sitä sitten ruvettiin valmistautumaan vanhemmiksi poikaystäväni kanssa. Odotusaika oli vaikeaa aikaa ja kaikenlaiset tunteen pyörivät ajatuksissani. Joulukuussa 2011 meille syntyikin tuo ihana tytöntyllerö joka tätänykyä onkin jo 2,5-vuotias. Päivääkään en vaihtaisi pois vaikka vaikeita hetkiä noihin pariin vuoteen on kuulunutkin. 

Ehkä juuri lapsen myötä olen tänäpäivänä sellainen kuin olen. Vastuuntuntoinen, tottakai.

Menipä syvälliseksi.. :D

Viimevuoden syyskuussa uppouiduin täysin kynsilakkojen maailmaan ja kynsien koristeluihin. Sitä ennen käsien/kynsien hoito ei käynyt mielessänikään ja jos joskus harvoin lakkasin kynsiäni, niin lakkasin ne punaisella lakalla. Muun värisiä lakkoja en muista koskaan omistaneeni.

Olen myöskin aina pureskellut kynsiäni mutta se touhu loppui kokonaan hurahdettuani kynsitaiteeseen. Myöskin muut huonot tavat jäivät pois, mm. kynsilakkojen ja kynsinauhojen repiminen.

Kynsilakkakokoelmakin on kasvanut siitä maximissaan kolmesta lakasta n. 150+/- lakkaan.

Kynsien lakkaamisesta on tullut mulle todella tärkeää. Lakkaan kynteni aina iltaisin kun lapsi nukkuu, se aika on mulle sitä omaa aikaa jota varmasti jokainen äiti tarvitsee. Muutama tunti illassa omien puuhien parissa tekee todella hyvää itsekullekkin.
Rakastan myöskin laulamista! Mä laulan aina ja kaikkialla. Surullisena ja iloisena. Laulamisen kautta saan purettua tunteita, pahaa oloa ja onnellisuutta.

Olen myös todella ujo. Jos tutustun uusiin ihmisiin niin yleensä mulla menee tovi ennekuin pystyn puhumaan normaalisti. Joidenkin kanssa tosin tulen toimeen heti ensinäkemältä. Kuitenkin olen yleensä iloinen ja yritän aina hymyillä niin paljon kuin voin. :)

Jos jäi vielä kysyttävää tai haluaisitte tietää lisää, laittakaa ihmeessä kommenttia. :)